March 26, 2018

December 6, 2016

Please reload

Recent Posts

I'm busy working on my blog posts. Watch this space!

Please reload

Featured Posts

Näin kuvaat revontulia

March 22, 2018

 
Revontulien kuvaamiseen tarvitset kameran, jossa on mahdollisuus säätä asetuksia manuaalisesti. Automaatillakin voi joskus onnistua, mutta ei yleensä. Koska revontulet kattavat suuren osan taivaasta tarvitaan laajakulmaobjektiivia. Kamerassa jossa on ns täyden koon kenno sopiva polttoväli on yleensä 14-24 mm välillä. Itse yleensä kuvaan 20 mm tai 15 mm objektiiveilla. Ns. kroppikennoisilla kameroilla vastaavat polttovälit ovat noin 8-18 mm eli monesti kamerapaketin mukana tuleva 18-55 mm objektiivi soveltuu hyvin revontulikuvaamisen aloittamiseen. Sitä kannattaa käyttää laajimmassa asennossa eli 18 mm ja sen suurimmalla aukolla eli f/3,5

Mikäli kameran kuvan laatu ei kestä merkittävää ISO herkkyyden nostoa, auttaa valovoimainen objektiivi. Suurin aukko on tällöin f/1,4-f/2,8. 

Asetuksia valitessa tulee tiedostaa mitkä ovat kaluston rajoitteet. Koska revontulikuvaus on yökuvausta on valoa rajallisesti. Kuvan valottumiseen vaikuttavat aukko, valotusaika ja ISO-herkkyys.  

Aukko tarkoittaa kuinka suuresta reiästä objektiivissa valo pääsee kameran kennolle. Mitä suurempi aukko, sen enemmän valoa kameraan pääsee. Mitä pienempi f-luku, sitä suurempi aukko. Eli f/2,8 on suurempi kuin f/4. Aukon suurentuessa lyhenee myös syväterävyys eli terävän alueen syvyys kuvassa. Jos aukko on kovin suuri, on osa kuvasta epätarkka riippuen mihin kohtaan on tarkennettu. 

Valotusaika kertoo kuinka pitkän ajan valoa kulkee kameran kennolle. Revontulia kuvatessa käytetään yleensä sekunteja, joskus jopa 25 sekuntia kuvan valottamiseen. Jos revontulet ovat nopeasti liikkuvia ja valotusaika on pitkä ei revontulien muotoa välttämättä saa kuvattua vaan revontulet voivat näkyä tasaisena massana. 

ISO-herkkyys määrittää kameran kennon herkkyyttä valolle. Mitä suurempi luku, sitä herkemmin kenno reagoi valoon. ISO-herkkyyden nosto aiheuttaa kuvaan kohinaa, eli ylimääräisiä pisteitä, jotka muuttavat kuvaa epätarkemmaksi ja rakeisemmaksi. 

 

 

Valotuksen tarkistamiseksi kannattaa ottaa kuva ja katsoa kamerasta kuvan histogrammi. Histogrammin tulisi olla suurin piirtein keskellä. Jos histogrammi on aivan vasemmassa laidassa, on kuva tumma ja hyvin todennäköisesti osa kuvasta on jo liian musta. Jos histogrammi on oikealla, on kuva ylivalottunut. 

Kuvatessa kannattaa ehdottomasti käyttää kolmijalkaa, sillä kädessä pitäen pitkällä valotuksella otetut kuvat ovat lähes aina epätarkkoja. 

 

Revontulia kuvatessa tarkentaminen kannattaa tehdä äärettömään, koska muuten epätarkat tähdet vievät kirkkaimpina elementteinä kaiken huomion katsojalta. Tarkennuksen voi tehdä johonkin riittävän kaukana olevaan valonlähteeseen. Riittävä etäisyys laajakulmaobjektiiveilla on käytännössä 10-20 metriä. Voi esimerkiksi jättää taskulampun oksaan tai maahan ja kävellä 20 metrin päähän tarkentamaan. Tai voi tarkentaa kuuhun tai katuvaloihin. Tarkennuksen voi tehdä manuaalisesti kameran takanäyttöä seuraten. Silloin kannattaa painaa kameran suurennuspainiketta, jolloin näytöllä näkyy zoomattu kuva ja tarkentaminen on helpompaa. Toinen vaihtoehto on käyttää ensin automaattitarkennusta ja kääntä tarkennus manuaali asentoon tarkennuksen jälkeen. Tarkennusta ei kuvaamisen aikana tarvitse uusia, jos on täysin varma ettei ole vahingossa muuttanut tarkennusta. Itse yleensä tarkennan muutaman kerran yössä ja välillä tarkasta kuvaa näytöllä zoomaten, että tähdet ovat tarkkoja.  

 

 

Kuvaaminen pakkasella. 
Pakkasella on syytä muistaa muutamia asioita. Kameran akun varaus laskee nopeasti pakkasella ja sen vuoksi on syytä varautua vara-akulla. Kun akku hyytyy onnistuu varauksen palauttaminen lämmittämällä akkua. Käytännössä se tapahtuu laittamalla akku lämpenemään ihoa vasten. Kahdella akulla kuvaa näin pitkään kovassakin pakkasessa. 

Toinen tärkeä asia pakkasella on, että kamera kylmenee ja kun sen tuo sisälle on se edelleen kylmä. Jääkylmän kameran pintaan ja myös sisällä syntyy huoneilman koskeudesta huurretta, joka sulaessaan voi aiheuttaa veden kertymistä kameran sisälle. Tämän voi välttää pitämällä kameraa huoneilmalta suojattuna kameralaukussa kunnes kamera on lämmenyt huoneen lämpötilaan.

Näillä ohjeilla pääset alkuun. Ei muuta kuin kokeilemaan.

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Follow Us
Please reload

Search By Tags
Please reload

Archive
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • Google+ Basic Square